12.-13.6.2010 ehti pitkästä aikaa kierrellä Haminan lintupaikkoja. Kotipihan pöntöissä poikaset sirkuttivat talitiaisella, sinitiaisella ja kirjosiepolla. Kauppareissulla teimme pienen pysähdyksen Kaarniemenlahden lintutornille. Ehdimme kavuta torniin ja pystyttää kaukoputken juuri kun lähestyvän sadekuuron ensimmäiset pisarat tippuivat päällemme. Niityn keskellä olevan lammikon reunamilla tepasteli yksi punajalkaviklo, kuovi ja 8 tavia. Aivan lammikon oikealla reunalla seisoi myös yksi mustaviklo. Se tepasteli rauhattomasti heinikossa ja lähti lentoon. Pian se kuitenkin laskeutui takaisin ja samalla sen ympäsille tupsahti 10 muuta mustavikloa. Näkemäni linnut olivat Lapista syysmuutolle lähteneitä naaraita, jotka jättävät urokset huolehtimaan jälkikasvusta. Yllättäen mustaviklojen keskellä pörhisteli tummakauluksinen suokukko uros. Mahdollisesti lisää suokukkoja laskeutui tai muita kahlaajia laskeutui niitylle, mutta tässä vaiheessa kova sade sumensi jo lähes täysin näkökentän ja oli aika poistua sateen suojaan.

Viikonlopun aikana sateiden lisäksi oli erittäin kovaa tuulta. Puuskissa oli varfmasti lahes 20 m/s ja valtavia määriä lintujen pesiä lienee tuhoutunut. Matinsaaresta näki kuinka aallot löivät luotojen yli ja monien vesilintujen ja lokkien poikaset olivat varmasti mennyttä. Suuren kiven suojissa oleville tiiran poikasille emot kuitenkin yhä kantoivat ruokaa.

Lupinlahdella raksutteli 4 rastaskerttusta ja ruskosuohaukka partioi kaislikoiden yllä. Kirkkojärvellä rytikerttunen ja ruokokerttuset laulelivat vaimeasti. Siellä kierteli kaksi ruskosuohaukkaa ja ainakin kolme nuolihaukkaa oli hyönteispyynnissä. Taivaanvuohikin lensi ohitsemme.

Linturetkien lomassa viikonloppu kului jalkapllon MM-kisoja katsellessa ja iltapelin jälkeen noin 24:00 lähdimme kuuntelemaan yölaulajia takapelloille. Tuuli oli edelleen voimakas ja retken ainoaksi havainnoksi jäi kehrääjä, joka surisi kuivalla kalliolla ja pyrähti lentoon vierestämme ja teki vähän soidinlentoakin siivenläpsytyksineen.

Sunnuntaina teimme pyöräretken Suurelle vuorelle Summanjoen varrelle. Paikalta aukesivat yllättävän komeat maisemat ja paikka ylitti muutenkin odotukset. Kalliojyrkänteet olivat korkeita ja paikalla piti liikkua varoen. Kalliojyrkänteiden alla kiemurteli Summanjoki, halkoen peltoja. Rinteellä lauleli yksi idänuunilintu. Metsäkirvisiä oli useita ja käpytikalla oli pesä jossakin lähistöllä. Paluumatkalla lankamalmin lammikossa ei näkynyt mustakurkku-uikkuja, mutta toisessa lammikossa oli lokkien ja töyhtöhyyppien seassa yksi pikkutylli. Laitan nyt siitä tähän kuvan kun muita onnistuneita kuvia ei viikonlopulta oikein jäänyt käteen.

 

 Pikkutylli