Tammikuun alun jälkeen on linturetket jääneet vähemmälle. Tampere-Espoo väliä ajellessa listalle on tiensä löytänyt kuitenkin hyviä lajeja kuten maakotka, piekana, kanahaukka ja isolepinkäinen. Tavallisemmista lajeista muiden puuhien ohella on tullut tilhi ja vihervarpunen. 21.1. Päätimme tehdä pienen kävelyretken uuden asuinpaikan lähimmälle lintupaikalle Espoon Laajalahden Villa Elfvikin tuntumaan. Lunta tuiskutti ja tuuli kävi mereltä, joten optikka otti nopeasti pienen jääkerroksen.

Lintutornin edustalla linnut ja näkyvyys minimissään.

Villa Elfvikin ympärillä maasto oli merenrannassa monipuolista ja vaikuttaisi hyvältä lintupaikalta kevättä ja kesää silmälläpitäen. Myrskyssä oli kaatunut muutamia yli satavuotiaita kuusia, joten tikoille pitäisi olla kohta ruokaa entistä enemmän.

Pienen kävelyn saldo oli kuitenkin ihan hyvä: Palokärki, Kanahaukka ja varpuspöllö (jo vuoden kolmas!) Varpuspöllö liukui valitettavasti nopeasti tiheikköön eikä löytynyt enää uudestaan puolihuolimattomasta yrityksestö huolimatta. Pikkulinturintamalla hiljaisempaa. Tali- ja sinitiaisia pyöri siellä täällä ja muutama punatulkku päivysti puiden latvuksissa. Vuodenaikaan nähden erikoisesti kaksi kuusitiaista viritteli jo laulua.

Taajama-alueelta sain listalleni vielä helpoimmat puutteet eli varpusen ja närhen. näin lajimäärä on vuodenaikaan nähden ihan mukava 41.