Hiljaisen keskikesän jälkeen syksyn lähestymisen huomaa lintujen liikehtimisestä. Pohjois-Suomen tyhjentäviä yöpakkasia vielä odotellaan, mutta heinäkuun hiljaisuuden jälkeen alkaa pikkuhiljaa tapahtumaan. Tiirat ja tervapääskyt ovat jo pitkälti hävinneet Suomesta. Haarapääskyjä kiertelee yhä merenrannikolla ja viikonloppuaamuina muutti tasaisesti metsäkirvisiä. Myös keltavästäräkkejä ja tavallisia västäräkkejä oli kasaantunut runsaasti Laajalahdelle.

Olohuoneen ikkunasta on päässyt kuvaamaan, marjalintuja odotellessa, pihlajassa pyöriviä hyönteissyöjiä.

Pajulintu

Hernekerttu

Nämä kaverukset eivät marjoista taida juurikaan välittää, mutta tiheä pihlajapuska kerää kivasti myös hyönteisiä.

Käpytikoillakin tuntuu olevan pientä liikehdinnän alkua havaittavissa. Tämän vuoden listasta puuttuva pohjantikka olisi odotuslistalla.

Haminassa tuli kokeiltua vaihteen vuoksi perhoskuvausta ja tällainen kuva tarttui neitoperhosesta.

Sitruunaperhonen?

Sammakko oli ottanut suihkulähdelätäkön omakseen.

Sunnuntaisen mustikkaretken jälkeen käytiin katsomassa näköaloja Hevossaaren saarenvuorelta. Alla näkyy Kaarniemenlahti. Pari hiirihaukka muutteli etelään ja yksi tuulihaukka oli paikallisena hakkuuaukealla. Taustalla kulkevalla moottoritiellä nähtiin vielä myöhemmin komea kanahaukka.

Sunnuntai iltana käväisin vielä Laajalahdella, jossa melkoisen vähän kahlaajia. Enimmistönä töyhtöhyypät ja suokukot. Muutama liro ja taivaanvuohikin näkyi, mutta sirrit puuttuivat. Vesilintuja oli lahdella ihan kivasti ja seassa pari naaras uiveloakin. Tänään suuri osa vesistöistä tyhjennee taas vesilinnuista, kun räiskintäkauden myötä linnut siirtyvät piiloihin tai vaihtavat maisemaa.